Viimeinen asema (2009)

Ohjaus: Michael Hoffmann

★★☆☆☆

Amerikkalaisen Michael Hoffmannin Viimeinen asema (2009) kertoo Leo Tolstoin elämän viimeisistä kuukausista ennen mestarikirjailijan kuolemaa Lipetskin alueella sijaitsevalla Astapovon rautatieasemalla, jonne hän oli paennut perheensä ja omaa nimeään kantavan uskonnollispoliittisen liikkeensä välisiä kiistakysymyksiä omaisuudenjaostaan.

Iäkäs mies ei enää kestänyt keuhkokuumeesta koituneita ankaran stressin kärjistämiä komplikaatioita, vaan vaipui ensin tajuttomuuteen ja lopulta hämärän rajan taakse 82-vuotiaana marraskuun 10. päivänä vuonna 1910.

Kovia kokenut viisikymmenvuotinen avioliitto sai siis kurjaakin kurjemman päätöksen, mutta sitä silotellessaankin vielä suurempia ongelmia ohjaaja kerjää valtavirran kosiskeluilla, jotka eivät missään vaiheessa tunnu vähääkään venäläisiltä, saati sitten tolstoilaisilta. Taiteilijaa esittää kanadalainen Christopher Plummer, kreivitär Sofiaa englantilainen Helen Mirren ja Moskovasta Tolstoin oppiin Jasnaja Poljanan sukutilalle saapuvaa kirkasotsaista nuorukaista toinen britti James McAvoy.

Hoffmannin ohjaus maistuu laskelmoivalta pyrkiessään ensin huvittamaan sekalaisen sakin humoristisilla piirteillä. Kun sävy elokuvan toisella puoliskolla tummuu jättiläisen perintökysymysten myötä, on jo myöhäistä valaa perustaa uudelleen.

Lopputulos kyllä osoittaa, kuinka ristiriitaisia aatteiltaan ja tavoitteiltaan hämärän liikkeen käsitykset esimerkiksi seksistä olivat suhteessa sen jäsenten piehtarointeihin, mutta kaihtaa ottamasta kantaa Sofian syytöksiin mestarin pesää likaavasta iltalypsystä.

Olivatko ahneet kieroilijat uuvuttaneet vanhuudenhöperön neron vai uskoiko hän aidosti oikeudenmukaista olevan, että teostensa tekijänoikeudet ovat Venäjän kansalla eikä hänen perheellään, on kysymys, jonka vastausta emme saa kuulla, vaikka rakkaus menee rikki.