Ohjaus: Michael Moore
★☆☆☆☆
Michael Mooren tuorein poliittinen lyömäase paljasti suulaan vastarannankiisken todelliset motiivit. Kun Roger ja minä (1989) ja Bowling for Columbine (2002) vielä jotenkin pysyivät yhteiskunnallisten rakenteiden kiusallisena kritiikkinä, Fahrenheit 9/11 (2004) on tyylipuhdas henkilökohtainen rienauskampanja. Sen kohteena on maailman mahtavin mies, republikaanisen puolueen ja Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush.
Tavoitteekseen rahvasta matkiva liberaalipopulisti asetti virassa istuvan mahtimiehen uudelleenvalinnan estämisen parin vuoden takaisissa presidentinvaaleissa. Tuloksen kaikki tiedämme.
Mooren nimittämistä dokumentaristiksi olen aina katsonut karsaasti. Monin paikoin vaikuttaa, ettei ohjaajan tasapuolisuutta välttelevässä, tahallista vääristelyä ja melodramaattista laskelmointia hyödyntyvässä härskiydessä ole mitään rajaa.
Kuten kaikki ohjaajan elokuvat, myös 9/11 on rakenteeltaan tasapainoton tekele. Filmi käynnistyy presidentinvaalien äänestyslippuskandaalista ja kiihdyttää syyskuun 11. päivän terrori-iskuista kohti nykypäivää.
Tavoitteekseen rahvasta matkiva liberaalipopulisti asetti virassa istuvan mahtimiehen uudelleenvalinnan estämisen parin vuoden takaisissa presidentinvaaleissa. Tuloksen kaikki tiedämme.
Mooren nimittämistä dokumentaristiksi olen aina katsonut karsaasti. Monin paikoin vaikuttaa, ettei ohjaajan tasapuolisuutta välttelevässä, tahallista vääristelyä ja melodramaattista laskelmointia hyödyntyvässä härskiydessä ole mitään rajaa.
Kuten kaikki ohjaajan elokuvat, myös 9/11 on rakenteeltaan tasapainoton tekele. Filmi käynnistyy presidentinvaalien äänestyslippuskandaalista ja kiihdyttää syyskuun 11. päivän terrori-iskuista kohti nykypäivää.
Arkistomateriaalein ja käsiisnä saamin asiapaperein Moore selvittää Bushin suvun yhteyttä maailman öljyteollisuutta hallitsevaan koneistoon ja lopulta Osama Bin Ladeniin. Kaikki yhdysvaltalaisen yhteiskuntajärjestelmän epäkohdat tuntuvat raskauttavan yhden miehen hartioita.
Fahrenheit 9/11 on läpeensä huolimatonta, törkyistä, skandaalinhakuista ja halvan makuista propagandaa. Moore ei ymmärrä lainkaan, ettei esitettyjen väitteiden mahdollinen oikeellisuus vielä merkitse lupaa luopua vastapuolen kuulemisesta. Tarkoitushakuinen teos käyttää täsmälleen samoja tunteisiin ja mielikuviin perustuvia manipuloinnin menettelyjä kuin ohjaajan vastapuolikin, millä tuskin voi olla muuta seurausta kuin ummehtuneiden ristiriitojen kärjistymistä.
Hävytön filmi palkittiin poliittiseen peliin langenneen tuomariston päätöksellä Cannesin filmijuhlien Kultaisella palmulla. Historiallisen huonoa ratkaisua oli sorvaamassa valintaraatiin kelpuutettu Peter von Bagh.
Fahrenheit 9/11 on läpeensä huolimatonta, törkyistä, skandaalinhakuista ja halvan makuista propagandaa. Moore ei ymmärrä lainkaan, ettei esitettyjen väitteiden mahdollinen oikeellisuus vielä merkitse lupaa luopua vastapuolen kuulemisesta. Tarkoitushakuinen teos käyttää täsmälleen samoja tunteisiin ja mielikuviin perustuvia manipuloinnin menettelyjä kuin ohjaajan vastapuolikin, millä tuskin voi olla muuta seurausta kuin ummehtuneiden ristiriitojen kärjistymistä.
Hävytön filmi palkittiin poliittiseen peliin langenneen tuomariston päätöksellä Cannesin filmijuhlien Kultaisella palmulla. Historiallisen huonoa ratkaisua oli sorvaamassa valintaraatiin kelpuutettu Peter von Bagh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti