keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kätketty (2005)

Ohjaus: Michael Haneke
★★★★☆
Itävaltalaisen Michael Haneken Kätketty (2005) palkittiin ilmestymisvuotensa parhaana eurooppalaisena elokuvana ja se voitti Cannesin elokuvajuhlien ohjaajapalkinnon Grand Prix´n.
Päällisin puolin teos kertoo porvariperheen hillityn charmin purkautumisesta sen jälkeen, kun heidän kotiinsa alkaa saapua salassa kuvattuja videotallenteita. Ensin niistä paljastuu vain sen verran, että joku seurailee toimittajamiehen, hänen vaimonsa ja poikansa elämää talon ulkopuolella. Motiivia voin vain arvailla, mutta kun nauhoja tulee lisää, ne herättävät ymmärrettävää huolta vastaanottajissaan.
Rainer Werner Fassbinderin kuoleman jälkeen eurooppalaisen elokuvan poliittisen omantunnon kärki ärsytti pitkään lähinnä tylsyyttään, kunnes Lars von Trier, Gaspar Noé ja Haneke hioivat sen teräkuntoon.
Siinä missä von Trier ja Noé hakevat provokaatioilla shokkireaktioita ja kauhukakaran mainetta, tyytyy Saksassa syntynyt viileä älykkö tarjoamaan kameransa toteavien teesien käyttöön. Silti hänen teoksensa väreilevät outoa levottomuutta, koska ne eivät sisällä tavanomaisia draaman huippuja, vaan polkevat paikallaan yleisön turhautumisesta piittaamatta.
Kipeän mysteerin taustalta alkaa hiljalleen kuoriutua esiin kauas menneisyyteen kurottautuvia etäpesäkkeitä. Journalisti on syyllistynyt lapsena ajattelemattomaan tekoon, jonka uhriksi joutui algerialaistaustainen köyhä poika, nyt suurimmat epäilyt itseensä vetävä työläismies.
Tämän kohtalo ei hetkauta suuntaan eikä toiseen entisiä valkoisia siirtolaisisäntiä, jotka ovat kääntäneet selkänsä entisille alusmailleen ja asukkaiden jälkeläisille. Nyt muukalaiset eivät enää tyydykään orjan kohtaloonsa, vaan käyvät vaatimaan oikeuksiaan. Historian virheet toistuvat nykyajassa.
Haneken tuotannon keskeinen teema arvorappion synnyttämästä turvattomuudesta johtaa vaikeisiin kysymyksiin vanhempien ja lasten suhteista. Vieraantumisen hintaa pohtivana epämuodikkaana jännityselokuvana Kätketty päättyykin enemmän kysymykseen kuin vastaukseen, lopputekstien jo vieriessä kuvaruudulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti