The Company You Keep (2013)

Ohjaus: Robert Redford

★★★★☆

Tuskin monikaan jaksoi uskoa, että enää harvakseltaan elokuvissa esiintyväRobert Redford vielä täydentäisi tuotantoaan ohjaajana niin pätevällä teoksella kuin Neil Gordonin romaanin pohjautuva The Company You Keep (2012) on. Redfordin yhdeksän elokuvaa käsittävän filmografian yksi silmiinpistävimmistä seikoista onkin ollut teosten vankka kirjallinen tausta, joka on tarjonnut arvovaltaista sisältöä amerikkalaisen ikonin joskus tyylikkäillekin toteutuksille.

Useat ohjaajan teoksista kuvaavat esteiden raivaamista tragedioista toipumisen ja uuden alun tieltä, ja näin on laita myös hänen uutuudessaan, joka jatkaa samalla hänen myöhäisuransa halukasta keskustelua tiedotusvälineiden roolista yleisen mielipiteen muokkaamisessa. Toisenlainen totuus pyrkii nytkin pintaan, mutta kuplan puhkaiseminen edellyttää valppaiden yksilöiden toimeliaisuutta.

Toisinaan Redfordin luennot vain tahtovat käydä puuduttaviksi, kuten kävi Yhdysvaltain käymää terrorismin vastaista sotaa käsittelevässä rutikuivassa yliopistojahkailussa Lions for Lambs (2007), jossa ohjaaja näyttelee itse viisasta opettajaa. Hän toistaa nyt vanhan vasemmistoradikaalin roolin.

Riippumatonta amerikkalaiselokuvaa esittelevien Sundancen filmijuhlien perustaja onkin selvästi politisoitunut viime vuosikymmenten aikana ympärillään rehottavista yhteiskunnallisista epäkohdista ja suoranaisesta vilpistä ja haluaa elokuvantekijänä käyttää painokkaita puheenvuoroja demokratian tilasta.

Työhuoneelta takaa-ajetuksi

Jälleen kerran Redfordin elokuvassa kysytään, minkälaisiin uhrauksiin yksilöt ovat valmiita puolustaakseen oikeina pitämiään arvoja. Se kertoo pikkukaupungin vaatimattomaksi lakimieheksi naamioituneen yksinhuoltajaisän elämän kääntymisestä päälaelleen sen jälkeen, kun poliisi saa vihiä tämän osallisuudesta vuosikymmeniä sitten tehtyssä pankkiryöstössä, jossa vartija sai surmansa.

Ennen kuin rikoskumppanin pidätys alkaa taas kiristää verkkoa ja johtaa viranomaiset hänen jäljilleen, miehen on onnistunut välttää lain pitkää kouraa peräti kolmenkymmenen vuoden ajan uuden henkilöllisyyden alla. Aiheessa on paljon yhtäläisyyksiä Sidney Lumetin ohjaustyöhön Elämänä pakotie (1988), joka tunnetaan myös nuorena kuolleen River Phoenixin läpimurtona.

Sen tavoin elokuva heijastelee mennyttä sukupolvitaistelua, joka koskee Vietnamin sotaa vastustanutta hippiliikettä ja sen militantimpaa äärilaitaa, joka ei tyytynyt polttamaan rauhanpiippua kedolla tai osoittamaan mieltään kaduilla. Liittovaltion agenttien lisäksi karkulaisen tapausta selvittää nuori paikallislehden toimittaja, joka kaivelee juttua ja siihen kytkeytyvien henkilöiden taustoja perusteellisesti.

Tilaa motiiveille

Redfordin vakaa ohjaus pitäytyy pelkistetyssä realismissa, joka ei välttämättä aina tee oikeutta teoksen kunnianhimoisille ponnisteluille vetää yhteen lähihistorian poliittista kuohuntaa. Onneksi Lem Dobbsin erinomaisen vetävä käsikirjoitus kirjasta sieppaa tarinan vangitseville raiteilleen, ja yhdessä Cliff Martinezin aavemaisen musiikin kanssa se riittää kannattelemaan punnitun kokonaisuuden notkahdustensa yli.

Luonnekuvia muotoillaan kärsivällisesti valitsematta kenenkään puolta ja antamalla niin syyttömille kuin syyllisillekin tilaa valaista toimintaansa avartavia motiiveja. Tämä on kaikkea mustavalkoisuutta välttelevän älykkään teoksen ehdottomasti vahvin valtti, jossa yleisökin huomaa olevansa asioista monta mieltä.

Toisaalta voisi huomauttaa lavean henkilögallerian täytteeksi jäävistä rooleista ainakin nuoresta tyttärestä, joka äitinsä kuoleman ja isänsä katoamisen jälkeen vaikuttaa yllättävän reippaalta, tai teennäisen kiireisestä päätoimittajasta, joka jää tähtialaistaan kaitsevaksi kliseiseksi pomottajaksi.

Kokonaisuuteen suhteutettuna nämä ovat vain vähäisiä miinuksia. The Company You Keep edustaa aikuisten ajattelutottumuksia puhuttelevaa laatuelokuvaa, joka ymmärtää maailman monimutkaisuutta, nuoruuden idealismia ja vanhuuden kypsymistä hyväksymään se, mitä ei voi muuttaa, ja kamppailemaan niitten puolesta, joitten voi.