Ohjaus: Woody Allen
★★★★☆
Vaikkei Woody Allen ole enää elokuvaohjaajana entisensä, hänen psykologinen tarkkanäköisyytensä ei ole kokenut minkäänlaista inflaatiota korkeiden ikävuosien kuluttamana. Hänen tuorein syväluotauksensa peittoaa nuoremman polven vastaavat luonnetutkielmat mennen tullen.
Ohjaajan esteettinen taju ei ole silti koskaan ollut alan suurimpien tyylitaiturien luokkaa, mutta yhteistyö kolmen mestarikuvaajan Gordon Willisin, Carlo Di Palman ja Sven Nykvistin kanssa tuotti Manhattanin (1979), Zeligin (1983),Radio Daysin (1987) ja Celebrityn (1998) kaltaisia huipputöitä.
Allenin 2000-luvun hapuilun syitä ovat toimivan ohjaaja-kuvaaja -suhteen puuttuminen sekä ennen kaikkea hänen suhtautumisensa taiteeseensa vain ”työnä”. Hän filmaa säntillisesti yhden elokuvan vuosittain, joten hyvätkin käsikirjoitukset päätyvät valkokankaille vähän kypsyteltyinä. Työtahdista saa vielä paremman kuvan, kun mainitsee ohjaajan viimeistelevän parhaillaan seuraavaa elokuvaansa, vaikka Cassandra´s Dream (2007) ennätti teatterilevitykseen vasta lokakuun lopulla.
Elokuviensa mainostamisesta kieltäytyvä Allen ei ole koskaan nauttinut kotimaassaan mistään mainittavasta yleisön suosiosta ja hänen teoksensa ovatkin arvostetuimpia Euroopassa ja erityisesti Ranskassa. Kustannustehokas ohjaaja sai silti pitkään toimia kuten parhaaksi näki, koska nimekkäät näyttelijätkin suostuvat esiintymään hänen filmeissään pilkkahintaan.
Tilanne kiristyi vasta vuosituhannen alussa ja Allen siirtyi filmaamaan vanhalle mantereelle, mikä osoittautui heti onnenpotkuksi. Narsististen komedioidensa ympärillä hän on nyt valmistanut kaksi kiehtovaa ironista tragediaa rahan sokaisemista nousukkaista, jotka hairahtuvat yhä peruuttamattomampiin tekoihin mitä hullummaksi heidän suunnitelmansa käyvät.
Niin ikään Lontoossa kuvatun Match Pointin (2005) yksilönäkökulma lavenee Allenin uutuudessa muotokuvaksi kahdesta veljeksestä, joiden kurkkua kuristaa ahdistava syyllisyyden taakka.
Rikoksia ja rikkomuksia
Tarina käynnistyy ja päättyy veneellä, josta kolmekymppiset veljekset ovat filmin alussa hiomassa kauppaa.
Ensimmäinen heistä on tyylikäs ja sanavalmis keikari, joka isänsä ravintolaa vuosia hoidettuaan haaveilee leveämmästä leivästä. Toinen työskentelee autokorjaajana, joka kuluttaa vapaa-aikansa raviradoilla ja korttipöydissä. Edellinen rakastuu makeaa elämää viettävään näyttelijänaiseen ja vakuuttuu hotellibisneksen mahdollisuuksista, kun taas jälkimmäinen pelaa itsensä mittaviin velkoihin. Kun kaupunkiin saapuva rikas sukulaissetä kiristää heiltä palvelusta, ei kummallakaan olisi varaa kieltäytyä.
Sisarteos Match Pointin tavoin Cassandra´s Dream todistaa, että murhan ideoiminen on yksi juttu, mutta päätöksen tekeminen toinen, toteuttaminen kolmas ja murhasta selviäminen neljäs. Kustakin vaiheesta on poistuttava ehjänä, itseään tahraamatta.
Silti paraskin suunnitelma sisältää pelkästään teknisen suorituksen aikatauluineen ja tekotapoineen. Surkuhupaiset onnenonkijat pystyvät tuskin siihenkään. Lisäksi oikealla elämällä on taipumus sotkea suunnitelmat sattumillaan ja seurannaisvaikutuksillaan, joista veljeksillä ei ole aavistustakaan. Lumipallon saa pyörimään aikuisten miesten voimin, mutta sen pysäyttäminen on hankalaa.
Ohjaajan esteettinen taju ei ole silti koskaan ollut alan suurimpien tyylitaiturien luokkaa, mutta yhteistyö kolmen mestarikuvaajan Gordon Willisin, Carlo Di Palman ja Sven Nykvistin kanssa tuotti Manhattanin (1979), Zeligin (1983),Radio Daysin (1987) ja Celebrityn (1998) kaltaisia huipputöitä.
Allenin 2000-luvun hapuilun syitä ovat toimivan ohjaaja-kuvaaja -suhteen puuttuminen sekä ennen kaikkea hänen suhtautumisensa taiteeseensa vain ”työnä”. Hän filmaa säntillisesti yhden elokuvan vuosittain, joten hyvätkin käsikirjoitukset päätyvät valkokankaille vähän kypsyteltyinä. Työtahdista saa vielä paremman kuvan, kun mainitsee ohjaajan viimeistelevän parhaillaan seuraavaa elokuvaansa, vaikka Cassandra´s Dream (2007) ennätti teatterilevitykseen vasta lokakuun lopulla.
Elokuviensa mainostamisesta kieltäytyvä Allen ei ole koskaan nauttinut kotimaassaan mistään mainittavasta yleisön suosiosta ja hänen teoksensa ovatkin arvostetuimpia Euroopassa ja erityisesti Ranskassa. Kustannustehokas ohjaaja sai silti pitkään toimia kuten parhaaksi näki, koska nimekkäät näyttelijätkin suostuvat esiintymään hänen filmeissään pilkkahintaan.
Tilanne kiristyi vasta vuosituhannen alussa ja Allen siirtyi filmaamaan vanhalle mantereelle, mikä osoittautui heti onnenpotkuksi. Narsististen komedioidensa ympärillä hän on nyt valmistanut kaksi kiehtovaa ironista tragediaa rahan sokaisemista nousukkaista, jotka hairahtuvat yhä peruuttamattomampiin tekoihin mitä hullummaksi heidän suunnitelmansa käyvät.
Niin ikään Lontoossa kuvatun Match Pointin (2005) yksilönäkökulma lavenee Allenin uutuudessa muotokuvaksi kahdesta veljeksestä, joiden kurkkua kuristaa ahdistava syyllisyyden taakka.
Rikoksia ja rikkomuksia
Tarina käynnistyy ja päättyy veneellä, josta kolmekymppiset veljekset ovat filmin alussa hiomassa kauppaa.
Ensimmäinen heistä on tyylikäs ja sanavalmis keikari, joka isänsä ravintolaa vuosia hoidettuaan haaveilee leveämmästä leivästä. Toinen työskentelee autokorjaajana, joka kuluttaa vapaa-aikansa raviradoilla ja korttipöydissä. Edellinen rakastuu makeaa elämää viettävään näyttelijänaiseen ja vakuuttuu hotellibisneksen mahdollisuuksista, kun taas jälkimmäinen pelaa itsensä mittaviin velkoihin. Kun kaupunkiin saapuva rikas sukulaissetä kiristää heiltä palvelusta, ei kummallakaan olisi varaa kieltäytyä.
Sisarteos Match Pointin tavoin Cassandra´s Dream todistaa, että murhan ideoiminen on yksi juttu, mutta päätöksen tekeminen toinen, toteuttaminen kolmas ja murhasta selviäminen neljäs. Kustakin vaiheesta on poistuttava ehjänä, itseään tahraamatta.
Silti paraskin suunnitelma sisältää pelkästään teknisen suorituksen aikatauluineen ja tekotapoineen. Surkuhupaiset onnenonkijat pystyvät tuskin siihenkään. Lisäksi oikealla elämällä on taipumus sotkea suunnitelmat sattumillaan ja seurannaisvaikutuksillaan, joista veljeksillä ei ole aavistustakaan. Lumipallon saa pyörimään aikuisten miesten voimin, mutta sen pysäyttäminen on hankalaa.
Kaksi näkökulmaa teemaan
Allen hämmentää syyllisyyden olemusta ratkaisevasti kääntämällä veljesten roolit odotusten vastaisiksi. Vanhempiensa elämäntyöstä tunnollisesti huolehtinut lempeä liikemies käsittelee asian rationaalisesti ja järkeilee kaikkien hyötyneen heidän pakotettuina tekemistään valinnoista. Käsillään työtä tekevä vastuuton renttu ei sen sijaan pysty unohtamaan menneitä, vaan uppoaa yhä syvemmälle mielensä mustuuteen ja aiheuttaa paljastumisen vaaran osallisille.
Vähin erin arkisena komediana käynnistynyt teos siirtyy Phillip Glassin kohtalokkaan musiikin ennustamalle raiteelle ja syvenee traagiseksi satiiriksi tuulentupien tavoittelijoiden ahneudesta ja sen ironisista, sanan varsinaisessa merkityksessä, seurauksista. Ohjaaja peittää hädin tuskin pilkkanaurunsa erehtymättä moralisoimaan kenenkään valintoja. Se on tärkeä linjaus elokuvassa, jonka haaste on nimenomaan tämän kaksijakoisen ja hienopiirteisen näkökulman tarkka säilyttäminen.
Cassandra´s Dream osoittaa ohjaajan taitavan amerikkalaisen populaarikulttuurin ja freudilaisten patoutumien ohella myös eurooppalaisen pidättyvyyden neuroosit.
Vähin erin arkisena komediana käynnistynyt teos siirtyy Phillip Glassin kohtalokkaan musiikin ennustamalle raiteelle ja syvenee traagiseksi satiiriksi tuulentupien tavoittelijoiden ahneudesta ja sen ironisista, sanan varsinaisessa merkityksessä, seurauksista. Ohjaaja peittää hädin tuskin pilkkanaurunsa erehtymättä moralisoimaan kenenkään valintoja. Se on tärkeä linjaus elokuvassa, jonka haaste on nimenomaan tämän kaksijakoisen ja hienopiirteisen näkökulman tarkka säilyttäminen.
Cassandra´s Dream osoittaa ohjaajan taitavan amerikkalaisen populaarikulttuurin ja freudilaisten patoutumien ohella myös eurooppalaisen pidättyvyyden neuroosit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti