Paha poliisi - Määräsatama New Orleans (2009)

Ohjaus: Werner Herzog

★★☆☆☆ 

Pakkomielteisiin ja suuruudenhulluuteen pureutuneen Werner Herzogin tuorein teos ei ole varsinaisesti uusintafilmatisointi New Yorkin varjokuninkaan Abel Ferraran Pahasta poliisista(1992). Mieluummin määrittelisin sen samaan hahmoon pohjautuvaksi toiseksi filmatisoinniksi.

Vaikka valistuneet kriitikot pitävätkin Ferraraa amerikkalaisen nykyelokuvan ainoana todellisena kapinallisena, ei hänen sysimustaa moraalia heijastelevia teoksiaan ole esitetty Suomen valkokankailla sitten Blackoutin (1997). Ferraran asema kotimaassaan on miltei yhtä tukala, sillä todenpuhujat ovat kaikkialla ahtaalla.

Herzogin pestaaminen William M. Finkelsteinin itärannikolta New Orleansiin siirtämän vimmaisen tarinan ohjaksiin tulee yllätyksenä vain niille, jotka miettivät, missä saksalaisveteraani on aikaisemmin elokuviaan valmistanut. Nytkään kyse ei ole sliipatusta liukuhihnatuotteesta, vaikka kertomuksen särmiä onkin jouduttu hiomaan sikäläisiä markkinoita silmällä pitäen.

Harvey Keitelin paikan perinyt Nicolas Cage pääsee melko lähelle edeltäjänsä visvaisen mujuista ahdistusta rujon realistisessa roolissa murhajuttua penkovana, pillereitä popsivana poliisina. Vaikka Cage aina hädän hetkellä turvautuu maneerisiin eleisiinsä, hän tuo hahmoon kieltämättä oman säväyksensä kehonkielellään.

Katolisen Ferraran omista ahdistuksista kumpuava kärsimys kristillisestä syyllisyydestä vaikuttaa silti vaihtuneen pelkkään rietasteluun huumeilla, huorilla ja aseilla. Kipuihinsa lääkkeitä ja piristeitä tankkaavan etsivän harharetkistä alamaailman höyryihin ei löydy mitään johdonmukaisuutta tai järkevää sanomaa.

Lisäksi Herzog hämmentää muutoinkin erikoista soppaa parodisilla aineksilla, mutta edes hirmumyrsky Katrinan tuhoamasta kaupunkiympäristöstä ohjaaja ei onnistu ammentamaan teokseensa sosiaalista syvyyttä.

Määräsatama New Orleans (2009) ei pohdi roolimallien rappiota ja tapojen turmelusta pintaa syvemmältä, mutta laskettelee silti katarttiseen huipennukseen. Jos lopetus on ehtaa ironiaa muotivirtausten vaatimuksia kohtaan, lukulaitteessani on toimintahäiriö.