Ohjaus: Kerry Cunran
★★★☆☆
Miellyttääkseen väkivaltaviihteen nuivia nykytrendejä seikkailufantasiatkin kaventuvat usein synkisteleviksi saduiksi, joissa velhojen loitsut ja militaristinen paatos korvaavat mukaansatempaavaa reipashenkisyyttä. Ja jos jostakin syystä elokuvaan on päässyt eksymään joitakin vanhanaikaisia arvoja, ne varmasti pilataan tehostemässäilyllä ja iljettävillä yksityiskohdilla.
Sky Captain and the World of Tomorrow (2004) merkitsee ilahduttavaa sivuhaaraa valtavirrassa. Se käyttää modernia blue screen -metodia loihtiakseen mahdollisimman tarkan kopion muinaisen roskaviihteen tieteispainajaisista.
Mainitussa tekniikassa näyttelijät esiintyvät yksiväristä taustaa vasten, joka korvataan jälkikäsittelyssä uusilla maisemilla. Järjestely vaatii sekä näyttelijöiltä että ohjaajalta hyvää kokonaishahmotuksen tajua.
New Yorkin horisonttia halkovaan pilvenpiirtäjään teoksen aluksi kiinnittyvä ilmalaiva Hindenburg antaa heti vihjeen vuosikymmenestä, jonne tapahtumat sijoittuvat.
Zeppelinin mukana kaupunkiin saapuva tiedemies varoittaa naisreportteria lähestyvästä katastrofista, ja pian sanomalehdet kirkuvat otsikoissaan maailman suuret kaupungit valloittaneista jättiläisroboteista, joista myös Manhattan saa osansa. Taivaan lentäjä-ässä ja sanavalmis toimittaja päätyvät salaperäisen tohtorin perässä Nepalin rinteille asti.
Pulp-perinteitä ei kunnioiteta ainoastaan jännittäviä kontrasteja luovalla valaistuksella tai tyylitietoisella lavastuksella, vaan myös taisteluun käyvissä sankareissa heijastuvat entisyyden nyanssit replikoinnista olemisen tapaan. Jude Law kapteenina ja Gwyneth Paltrow journalistina osoittavat kelpoisuutensa b-elokuvien naseviksi filmitähdiksi.
Taistelujaksot ovat niinikään viehättävän vanhahtavia eivätkä ne edes yritä kamppailla luksusviihdettä vastaan.
Debyyttinsä suorittava ohjaaja Kerry Cunran uskaltaa luottaa sataprosenttisesti epärealistiseen ilmaisuun, joten uskollista scifisontaa sisältävästä tarinasta on turha motkottaa sen enempää. Teknologisen vallankumouksen vaaroista muistuttava teos päättyy auringonlaskun romantiikan seisauttavaan oivaltavaan havaintoon. Juuri näin tällaiset jutut kuuluukin huipentaa!
Sky Captain and the World of Tomorrow (2004) merkitsee ilahduttavaa sivuhaaraa valtavirrassa. Se käyttää modernia blue screen -metodia loihtiakseen mahdollisimman tarkan kopion muinaisen roskaviihteen tieteispainajaisista.
Mainitussa tekniikassa näyttelijät esiintyvät yksiväristä taustaa vasten, joka korvataan jälkikäsittelyssä uusilla maisemilla. Järjestely vaatii sekä näyttelijöiltä että ohjaajalta hyvää kokonaishahmotuksen tajua.
New Yorkin horisonttia halkovaan pilvenpiirtäjään teoksen aluksi kiinnittyvä ilmalaiva Hindenburg antaa heti vihjeen vuosikymmenestä, jonne tapahtumat sijoittuvat.
Zeppelinin mukana kaupunkiin saapuva tiedemies varoittaa naisreportteria lähestyvästä katastrofista, ja pian sanomalehdet kirkuvat otsikoissaan maailman suuret kaupungit valloittaneista jättiläisroboteista, joista myös Manhattan saa osansa. Taivaan lentäjä-ässä ja sanavalmis toimittaja päätyvät salaperäisen tohtorin perässä Nepalin rinteille asti.
Pulp-perinteitä ei kunnioiteta ainoastaan jännittäviä kontrasteja luovalla valaistuksella tai tyylitietoisella lavastuksella, vaan myös taisteluun käyvissä sankareissa heijastuvat entisyyden nyanssit replikoinnista olemisen tapaan. Jude Law kapteenina ja Gwyneth Paltrow journalistina osoittavat kelpoisuutensa b-elokuvien naseviksi filmitähdiksi.
Taistelujaksot ovat niinikään viehättävän vanhahtavia eivätkä ne edes yritä kamppailla luksusviihdettä vastaan.
Debyyttinsä suorittava ohjaaja Kerry Cunran uskaltaa luottaa sataprosenttisesti epärealistiseen ilmaisuun, joten uskollista scifisontaa sisältävästä tarinasta on turha motkottaa sen enempää. Teknologisen vallankumouksen vaaroista muistuttava teos päättyy auringonlaskun romantiikan seisauttavaan oivaltavaan havaintoon. Juuri näin tällaiset jutut kuuluukin huipentaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti