Ohjaus: Michael Cimino
★★★★☆
Toistakymmentä vuotta kestänyt Vietnamin sota päättyi viimein vuonna 1973, mutta kesti sangen kauan ennen kuin amerikkalaiset pystyivät käsittelemään rehellisesti väärällä mantereella käytyjen taistelujen traumoja. Vietnam-elokuvien varsinainen kulta-aika nähtiinkin vasta 1980-luvun lopulla, kun sotaan itse osallistuneet ohjaajat purkivat patoutumiaan ihanteettomissa läpileikkauksissaan.
Amerikkalaisissa elokuvissa sota pysyi vuosia viitteellisenä tragediana, kunnes ohjaajakunnan kriittinen osa alkoi oireilla sotimisen kaunistelemattomasta puolesta kieliviä haavaumia. Näihin teoksiin lukeutuvat Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt (1979), Hal Ashbyn Katkera paluu (1978) ja Michael CiminonKauriinmetsästäjä (1978).
Etenkin kahdesta jälkimmäisestä muodostui myös Hollywood-koneiston moraalisia anteeksipyyntöjä sodan aikana tekemästään aivopesusta, jota ei koskaan pitäisi hyväksyä harmittomana viihteenä. Ikävä kyllä meidän aikamme todistaa vanhan väitteen paikkansapitävyydestä, ettei ihminen viime kädessä opi koskaan virheistään.
Kauriinmetsästäjä kertoo pienen työläiskaupungin terästehtaassa puurtavien kaverusten elämästä ennen Vietnamiin lähtöä ja sieltä paluun jälkeen. Vankeus kammottavissa olosuhteissa, missä vihollisjoukot pakottavat sotilaat pelaamaan elämästään toisiaan vastaan, jättää heihin kaikkiin pysyvät jälkensä.
Michael Cimino käyttää runsaasti aikaa teräsyhteisön kollektiivisten tuntojen kuvaukseen, koska ruumiiden sijasta hän summaa yhden aikakauden tilinpäätöstä perusamerikkalaisessa ympäristössä. Tämä selittää myös sen, miksi kauheaa sadismia sisältävä teos kykeni saamaan niin yksimielisen hyväksynnän myös suurelta yleisöltä. Kalsean realistista ajankuvaa ohjaaja täydentää hivenen osoittelevilla vertauksilla, joista venäläisen ruletin sattumanvaraisuus toimii turhan sodan pätevänä yhteenvetona.
Amerikkalaisissa elokuvissa sota pysyi vuosia viitteellisenä tragediana, kunnes ohjaajakunnan kriittinen osa alkoi oireilla sotimisen kaunistelemattomasta puolesta kieliviä haavaumia. Näihin teoksiin lukeutuvat Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt (1979), Hal Ashbyn Katkera paluu (1978) ja Michael CiminonKauriinmetsästäjä (1978).
Etenkin kahdesta jälkimmäisestä muodostui myös Hollywood-koneiston moraalisia anteeksipyyntöjä sodan aikana tekemästään aivopesusta, jota ei koskaan pitäisi hyväksyä harmittomana viihteenä. Ikävä kyllä meidän aikamme todistaa vanhan väitteen paikkansapitävyydestä, ettei ihminen viime kädessä opi koskaan virheistään.
Kauriinmetsästäjä kertoo pienen työläiskaupungin terästehtaassa puurtavien kaverusten elämästä ennen Vietnamiin lähtöä ja sieltä paluun jälkeen. Vankeus kammottavissa olosuhteissa, missä vihollisjoukot pakottavat sotilaat pelaamaan elämästään toisiaan vastaan, jättää heihin kaikkiin pysyvät jälkensä.
Michael Cimino käyttää runsaasti aikaa teräsyhteisön kollektiivisten tuntojen kuvaukseen, koska ruumiiden sijasta hän summaa yhden aikakauden tilinpäätöstä perusamerikkalaisessa ympäristössä. Tämä selittää myös sen, miksi kauheaa sadismia sisältävä teos kykeni saamaan niin yksimielisen hyväksynnän myös suurelta yleisöltä. Kalsean realistista ajankuvaa ohjaaja täydentää hivenen osoittelevilla vertauksilla, joista venäläisen ruletin sattumanvaraisuus toimii turhan sodan pätevänä yhteenvetona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti