torstai 20. helmikuuta 2014

Silmänkääntäjä (2006)

Ohjaus: Neil Burger

★★★☆☆ 

Digivetoisessa viihdeteollisuudessa nörttien tekemät huijaukset ja valkokankaalle projisoidut valemaisemat korvaavat kunnon kertomukset. Vaikka salaisuuteensa panostavan Silmänkääntäjän (2006) tuotantoportaasta löytyy pitkä lista laatutietoisia tekijöitä Alexander Paynesta Paul Haggisiin, putoilee tämäkin teos omiin ansoihinsa.

1900-luvun vaihteen Wieniin sijoittuva Neil Burgerin ohjaustyö seuraa keisarillisen hoviseurueen epäluulon kohteeksi joutuvaa taikuria, jonka ihmeellisiä temppuja kukaan ei näytä kykenevän ratkomaan. Hän rakastuu kohtalokkaasti prinssin kihlattuun, jonka kanssa lapsuudessa vaihdetut lupaukset pannaan viimein täytäntöön.

Tällainen kolmiodraama ei vielä sinänsä riittäisi kovinkaan kummoiseen elokuvaan, ellei ohjaaja rakentelisi vaivalla seepiansävyiseksi väritettyä teostaan. Mystiset taiat ovat hänelle välineitä tutkia poikkeusyksilöiden haavoittamaa itsevaltaista järjestelmää, joka kestää huonosti sen valtaa uhmaavaa uppiniskaisuutta.

Esimerkiksi rakastavaisten onnen tiellä seisovan prinssin järjestämissä illanistujaisissa tarinoidaan Excaliburin myyttisestä miekasta ja synnytetään jännitteitä katseiden tehokeinoilla.

Valitettavasti taikurin temppuja ei saada linkitettyä juuri mitenkään yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja poliittiseen liikehdintään, vaan elokuva haksahtaa huonoimpaan mahdolliseen ansaan, luvattoman laimealla romanssilla haikailuun. Edward Nortonin ja Jessica Bielin muodostama eriparinen kaksikko käyttäytyy aikuisena juuri niin uskomattomalla tavalla kuin tenavina vannotut valat vihjaavatkin.

Katsojan täytyy hyväksyä paljon voidakseen nauttia sumun, höyryn ja savun täyttämistä kuvista, jotka osaltaan vihjailevat kerronnan ja henkilöjen kätkemistä pelin ratkaisevista korteista. Taikuri Eisenheimin elokuva pitää tarkoituksella etäisenä arvoituksena, vaikka dramaturgisesti perusteltu linjaus vesittääkin teoksen emotionaalista tarttumapintaa. Silmänkääntäjässä on toki viehkoa sydämellisyyttä, joten kaikkea ei ehkä haluakaan tietää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti